Hera (Ellu) x

Siivet sait selkääsi,
jolla lentoon nousit.
Hopeasiivillä,
jotka ennen tähän routaiseen maahan kahliutuivat.
Mutteivat enää.
Sinä tunsit ne,
sinä rakastit niitä.
Älä koskaan unohda,
miksi sait selkääsi siivet.
Hopeiset,
siivet enkelin.

Tiedot
Nimeni on Hera. Minua kutsutaan juuri sillä nimellä. Ikää minulla on viiden vuoden verran. Säkäkorkeutta löytyy suurinpiirtein 168 senttiä ja muistutan paljolti Württemburg-rotuista hevosta. Silmät ovat sinertävät eli herasilmät, siitä olen nimenikin saanut. Väritykseni on vitivalkoinen, vailla mitään muuta. Siipeni ovat isokokoiset, sulalliset ja valkoiset, enkelinsiivet siis. Pelaajani on Ellu, pelipaikka Lorania ja laumani on Chadrat.

Menneisyys
Synnyin villinä, viitisen vuotta sitten hevoslaumaan. Kovin monella siinä laumassa ei ollut mitään erikoista. Esimerkiksi siipiä, ei ollut kuin vanhemmillani. Meitä kaihdettiin, ainaostaan johtajatar luotti meihin erikoisiin. Kun vanhempani kuolivat, ollessani vasta vuoden, johtajatar otti minut huostaansa, vaikka sen takia hänet meinattiin erottaa johtajanvirastaan. Kaikki päättyi kuitenkin lopulta hyvin. Viihdyin lauman mukana vuoden, mutta kun sinne ei ilmestynyt yhtään kaltaistani, sanoin hyvästit rakastettavalle johtajattarelle ja nousin siivilleni. Lensin pitkän matkaa, yli merien. Suuntavaistoni ei kuitenkaan kadonnut, maailma oli jännittävän näköinen lintuperspektiivistä katsottuna. Minua ei huolittu laumoihin, olin liian erilainen. Vuodet kuluivat. Jatkoin matkaani aina väsymättä, välillä nälkäisenä, välillä melkein uupumuksesta puolikuolleena. Elämäni oli kuitenkin vapaata, olin villi ja vapaa. Minulla ei ollut rajoitteita, muita kuin se minkä aikaa siipeni kantaisivat. Mihin asti jaksaisin lentää. Viimein, viidennen syntymäpäiväni kynnyksellä manteretta alkoi näkyä merien jälkeen, ja pääsin taas pitkän ajan jälkeen laskeutumaan maan kamaralle. Jalat eivät meinanneet kantaa. Olin saapunut tuntemattomalle saarelle. Loraniaan.


Luonnekuvaus
Olen luonteeltani ystävällinen, tosin välillä epäluuloinen ja hiukan pidättyväinen. En heti luota kaikkiin tapaamiini hevosiin. Olen siivistäni arka, niihin ei saa koskea. Luonteeltani olen muutenkin hivenen herkkä tapaus, ahdistavissa tilanteissa kilpistäydyn kuoreeni kuin siili piikkeihinsä. Minulla ei ole oikeastaan mitään ketään vastaan, vaan olen melko avoin ottamaan vastaan muiden mielipiteet. Koskivat me sitten itseäni tai muita. En rupea selän takana haukkujaksi, vaan olen välillä liiankin suorasukaista lajia. Möläytän mitä sylki suuhun tuo. Valitettavaa sekin, muttei sille voi mitään.

Ulkonäkö
Säkäkorkeutta löytyy se 168 senttiä. Siipien kärkiväli on suurinpiirtein viisi metriä. Olen lihaksikas, siro ja vahvajalkainen. Rakenteeltani olen hoikka ja melko pitkäjalkainen yksilö. Siipeni ovat kauniit, valkoiset, sulalliset enkelinsiivet. Pääni on kaunis, silmät ilmeikkäät ja laivastonsiniset. Lautaseni ovat vahvat, samoin lavat. Jouheni ovat pitkät, takkuuntuneet ja paksut. Kavioni ovat vaalean hiekkarannan väriset, sopivan kokoiset ja kovat. Jalkojeni asennot ovat hyvät, pään ja kaulan liittymä sopiva. Merkkejä en omista, en minkäänlaisia. Sieraimieni sisäpinnat ovat harmahtavat, samoin huulieni sisäreunat. Olen omalla tavallani kaunis, silmiäni on kehuttu. Valkoinen karvoitukseni kiiltää auringossa, mutta viihdyn myös varjoissa.

Kyvyt
Osaa lentää erinomaisella tekniikalla. Käyttää siipiään hyvin hyväkseen.

Jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä.
Sen kaiken mitä niistä on jäljellä.
Niin sydän vähitellen arpeutuu.

Kuvagalleria
-

Fanart


Suhdetilanne
Lupin - Näki orin sademetsässä, hivenen ärsyyntyneissä merkeissä. Heran mielestä Lupin tunki tammalle apuaan, joten hän päätti lähteä litomaan ja jätti orin kuin nallin kalliolle. Muisti sentään esittäytyä.
Ares - Ihastunut oriiseen, mutta harmaa vain leikkii Heran tunteilla.

Pelit
Kohtaamisia, niin hyviä kuin huonojakin. Hera tapasi Ares nimisen sotilasrodworin rotkolla. Tapaaminen päättyi lopulta sopuisissa merkeissä, alussa vallinneen vihamielisyyden jälkeenkin.
Onko kaiken pakko olla niin vaikeaa? Hera tapasi Lupinin sademetsässä. Heralla oli huono päivä, joten hän äyski ehkäpä turhaan kiltille sulkasiipioriille.
Niin sydän vähitellen arpeutuu. (yksinpeli) Hera kävi yksinään laguunilla miettimässä asioita.
Höyheniä hedelmäpuissa - Hera tapasi uudelleen Areen, tällä kertaa sademetsässä. Rakastui täysin sotilasrodworiin, muttei saanut tunteilleen vastakaikua.

Heraakin olen päivitellyt..

Heraa päivittelin, lisäten suhdetilannetta

Heran päivitystä taas.