Feeling a little feverish, eh?

Valkoisen ja sinisen vivahteinen tamma kuljeskeli metsässä. Vaalea hylkiö, jonka voisi helposti sekoittaa chadraan, oli taas kerran surullinen oma itsensä, miettien olisiko sittenkin ollut parempi vain karata takaisin kotiin, leikkiä että kaikki olikin ollut vain unta ja että tamma olisikin rakastettu varsa?
Ei, se sanoi kerta toisensa jälkeen itselleen, ja miettien tapaisiko se enää ketään johonka voisi luottaa? Noh, nyt se kaipaisi jotakin, tai oikeastaan jotakuta, jolle kertoa kaikki, aivan kaikki - mutta sehän oli mahdotonta, eihän tammalla ollut yhtään ystävää.
Ja nyt se oli tainnu eksyäkkin Chadrojen maille. Mahtavaa, suorastaan loistavaa. Misc potkaisi turhautuneena lähellä olevaa puuta runkoon, puut olivat niin onnekkaita kun ne saivat vain olla siinä.
Ei, tamma sanoi taas itselleen, tällä kertaa päättäväisesti. Se pääti, että enää se ei murehtisi renää ketään, ja se hankkisi uuden elemän - ja aivan uuden kaveripiirin. Misc rupesi ravailemaan keskellä metsää, ja tällä kertaa sillä oli jo täysin selvä päämäärä - löytää joku, joka tietäisi missä tamma oli, joku joka osaisi neuvoa tien takaisin kotiin.

/ + tillykkä ja kairou ja kapa & Zekee: D sori kökkö alku ^^' /

Vihreiden oksistojen seasta saattoi kuulla ärtyisää murinaa.
"Hitto" tummanharmaa rodworori kirosi jalkojen upotessa vuorotellen märän sammalen sekaan. Turkoosisilmäisellä oli kaikki työ saada valkoiset jalkansa irti siitä vihreästä liejusta. Lopulta keskittynyt ilme laukesi kun nuorukainen kyllästyi puuhaan. Tämä otti ja ponnisti kaikin voimin itsensä hyppyyn ja toivoi päätyvänsä vähän tasaisemmalle maalle seuraavaksi.
Teithon laskeutui kauemmas, hieman kömpelösti, auttaen yhtäkkistä liitoa siivillään. Maa oli siinä kuivempaa ja ori saattoi huokaista. Sitten Zeken katse lankesi jalkoihin. Ne olivat aivan vihreässä limassa! Zeke irvisti ja yritti pyyhkiä sammalmössöä vieressä kököttävän puun runkoon, mutta lähes tuloksitta.
Kun Zeke nosti katseensa hetkeksi muualle, se huomasi kaempana vaeltavan valkean tamman.
"Hei sä siellä! Tiedäksä onks tääl mitään lampea tai vesilätäkköä jossain?" ori sanoi kuuluvalla äänellä jotta tamma kuulisi. Ori tiesi kuulostavansa.. no hieman hölmöltä, mutta asialle ei voinut mitään. Jalat oli saatava puhtaiksi.

Ehkä ainoa, joka oli kotonaan sademetsän lempeän vihreässä valaistuksessa, sen sokkeloisissa käytävissä, joissain kohdin upottavan maaperän labyrintissa ja tarttuvien oksistojen ympäröimänä, sillä hetkellä se ainoa taisi olla Kairou. Ori ravasi sulavasti varoen upottavia sammalmättäitä ja tarttuvaisia köynnöksiä. Tai sulava oli ehkä vähän väärä ilmaus, raskastekoinen ja isokokoinen ori ei oikein voinut olla sulava, siinä mielessä kuin se yleensä miellettiin. Yhtä kaikki, vuoletilla ja mustalla kirjottu valkea otus taittoi matkaa sademetsän uumenissa kuin kotonaan. Kairou piti kaikkea, mikä oli chadrojen alueilla, kotinaan. Tai suo oli vähän kiikun kaakun, mutta kotia se yhtä kaikki oli. Eivät rodworienkaan alueet tietenkään vieraita orille olleet, niilläkin oli tullut hihhuloitua, Sharaa etsimässä lähinnä.

Kairoun huomion kiinnittivät kuitenkin kaksi ääntä, vaimea paukaus, joka kuulosti epäilemättä siltä, että jotain puuta julmasti pahoinpideltiin sekä toinen, kantava ääni, jonkun heebon suusta. Orin korvat kääntyivät pystyyn ja tuo korjasi kyljille laskostettujen siipiensä asentoa ja lähti matkaamaan nyt ääniä kohti. Pian näköpiiriin ilmestyi sekä melko chadramainen tosin aika surullisennäköinen tamma ja rodworori. Kairou kohotti kulmaansa ja ryhdistäytyi, näytti hyvinkin arvovaltaiselta.
"Kummajaiset koolla, niinkö ?"

Kohta tamma oli jo kuullutkin ärtynyttä muminaa metsiköstä - ja perään tuli kysymys lähellä olevista vesistöistä. Ja vaikka ääni oli hiukan oudon kuuloinen, ei Misc voinut vastustaa uteliaisuuttaan ja meni lähemmäs tätä outoa ilmestystä, jolla oli.. jotain ihme limaa jaloissaan? No, ainakin nyt tamma ymmärsi miksi toinen oli niin ärtyinen ja kyseli vesilammikoista...
" Ööh tota juu, en tiedä onko täällä mitään vesistöä lähellä koska en itsekkään tiedä missä olen.. " tamma sanoi hieman epävarmalla äänelle, ujolla mutta silti kantavalla.
Nyt kuului myös kolmas ääni metsässä, joku hyvinkin olevinaan oleva henkilö astui Miscin näköpiiriin ja rupesi heti juttelemaan kuin jollekin tutulleen... Tai ainakin Miscistä niin vaikutti, ei se siitä enempää.
" Ei, ei kummajaisia ole muita kuin minä... " tamma vakuutteli taas sillä epävarmalla äänellään.
" Keitäs te muuten olette? " Misc kysyi vielä, hiukan varmemmalla äänellä.

Zeken kulmat kohosivat. Chadra itse ei tuntenut laumansa alueita?
"Ai.. jaa. No sä olet sademetsässä chadrojen alueilla ja niin aika ilmiselvästi minäkin" Zeke ilmoitti itsevarmasti, mutta hieman pettyneesti, hän kun luuli saavansa vielä tänäpäivänä jalkansa puhtaiksi.
Pian ori kuuli takaataan hyvin.. no arvovaltaisan äänen. Ori käännähti ympäri ja katsahti toista oria hieman nenänvarttaan pitkin.
"Kummajaiset? Aijoitko kutsua tänne sellaisia?" Zeke kysyi muka kovin ihmeissään ja katsahti syrjäsilmällä tammaan. Pah, mitä se tuollaisia meni höpöttämään.
"Mä olen Teithon, sano Zeke vaan. Entä sä itse?" Zeke esitteli itsensä. Ori katseli tammaa tarkemmin. Vaikka se näytti ilmiselvältä chadralta, se saattoi hyvinkin olla hylkiö. Eihän laumasta poistaminen ulkonäköä katsonut?

Kairou kuunteli huvittunut hymy huulillaan rodworin yhteenvetoa paikasta. Ori toki tiesi itse varsin hyvin, missä oli, mistä pääsi vähimmällä vaivalla pois, mikä oli lyhin reitti ulos, missä oli lähin niinkutsuttu aukea, josta voisi yrittää lentoon. Tai eihän chadrakaan tietysti sitä voinut naps vain metrin tarkkuudella sanoa, mutta kyllä suurin piirtein. Violetilla ja mustalla kirjottu näki kyllä hyvin, kuinka rodworori koetti katsella pitkin nenänvartta tätä. Mutta mahtoi olla hieman hankalaa, kun Kairou oli kuitenkin suurempi. Ei paljoa, mutta tarpeeksi. Ori jätti rodworin huomautuksen omaan arvoonsa ja keskittyi sen sijaan tammaan ja hymyili hienoisesti tälle.
"Nimeni on Sez Kasharô, mutta yleisemmin tunnettu vain Kairouna."

Kun toiset esittäytyivät, Misc ajatteli heti ettei toiset välttämättä tulisi toimeen keskenään, mutta mitäs tuosta - voisihan tamma ihan yhtä hyvin ollla väärässäkin.
Tammasta tuntui että Zeke oli tainnut luulla sitä chadraksi, se kuulosti nimittäin hiukan yllättyneeltä siihen ettei tamma itse tiennyt maidensa rajoja. Misc huomioi myös, tai ainakin pisti merkille että tuo toinen Kairouksi esittäytynyt oli selvä chadra.
" Niin minä olen sitten Mischance, mutta...sanokaa vain Misc" tamma esittäytyi vielä. Se jopa uskaltautui hymyilemään arasti, muttei sillä että sen olisi tunnistanut kunnon hymyksi.
" Niin, noh... Kairou, tiedätkö sinä onko tässä lähellä lampea? " Misc päätti auttaa Zekeä kysymällä lammesta. Olihan se tämän ansiosta seuraakin löytänyt.

Zeke kuunteli molempien nimet ja nyökkäsi. Jostain syystä keskustelu oli jo menettänyt mielenkiintonsa ja niinpä ori alkoi katseellaan etsiskellä vesilammikoita tai lampia. Joka puolella näkyi olevan vain vihreää limaista ja pettävää suosössöä. Ja Zeke kun ei ollut mistään ketterimmästä päästä, hän ei aikonut lähteä sinne takaisin rämpimään.
Ori katsahti valkeaan tammaan kun se kysyi Kairoulta asiaa. Turkoosisilmäinen pyöräytti silmiään ja katsahti tuohon Sez Kasharô nimiseen herraan, joka esitti niin arvostettua että. Ori oli selvästi chadra, kumma juttu kun nuo kaksi ei oikein yhdessä käsikkäin häätäneet Zekeä pois alueiltaan. Toki Zeke oli iloinen, että tamma halusi auttaa, tummanharmaa soikin tälle hymyn. Mutta Zeke arveli ettei saisi apua tuolta mieheltä, se kun taisi pitää Zekeä melko vähäpätöisenä.

Kairou hymähti ja nyökäytti kohteliaasti Misciksi esittäytyneelle tammalle. Yhtälö oli vähintään kummallinen ja orin olikin keskityttävä, venytettävä taitonsa hallita tilanteita äärimmilleen eikä sekään tuntunut riittävän. Silti, silti oli pakko yrittää, se oli suorastaan tapa, osa persoonaa ja minuutta, jos sen lopettaisi, ei violetilla ja mustalla kirjottu olisi enää oma itsensä. Joku muu. Joku vieras, väärässä ruumiissa. Vieras Kairoun ruumiissa. Se ajatus sai orin melkein värähtämään, mutta siitä seuraisi vain kiusallisia kysymyksiä, joten tuo hallitsi liikkeensä ja katsoi sitten apua tarvitsevaan rodwororiin. Korvat kääntyilivät eloisasti tämän miettiessä, kääntyilivät ne muutenkin.
"Hmm. Paha sanoa varmasti, mutta puolisen kilometriä tästä idän suuntaan voisi olla lutakko. En tosin tiedä kunnosta, voi olla että se on velliytynyt tai sitten ei."
Kairou esitti asiansa huolitellun kohteliaalla sävyllä, puhuen lähinnä Miscille. Tammahan kysymyksen oli orille esittänyt, joten tammalle tämä vastasi.

Misc katsoi toisia hiukan hämmentyineenä, muttei kuitenkaan paljon. Hymyilivätkö tosiaan molemmat hänelle?
Nojaa, ei siinä paljon ihmettelemistä ole, tamma tuumi ja jatkoi jutusteluaan Kairoun kanssa - tämähän sanoi tietävänsä missä olisi vettä.
" No siinä tapauksessa, eiköhän mennä sinne päin. " Misc sanoi puolittain ehdottaen kävelyä, puolittain lausahtaen, ja samalla se kutsui molemmat mukaan. Sehän oli kuitenkin löytänyt seuraa, joten mitä iloa oli menettää heti kaikki kättelyynsä?

// ompas tamma viisaalla päällä tänään :'D //

Zeke kääntyi takaisin kaksikkoon päin ja nosti katseensa häntä hieman korkeampaan chadraan. Ori vastasi kysymykseen, tosin tammalle. Zeke kuunteli vastauksen ja mutristi suutaan. Hän mielellään puhdistaisi jalkansa, mutta mielellään myös varmassa paikassa. Kairoun vastaus ei siis miellytänyt kovinkaan paljoa nuorukaista itseään, hän ajatteli jo jättää lutakon etsimisen väliin.
Valkea tamma sen sijaan otti tilanteen haltuunsa ja oli jo aivan varma siitä, että oriit lähtisivät hänen kanssaan etsimään lampea. Johan oli tullut soppa, vain ja ainoastaan sademetsän likaisen pohjan takia. Toiste turkoosisilmäinen ei kyllä aikonut tänne palata. Zeke kuitenkin nyökkäsi, kaarsi tamman toiselle puolelle ja katsahti eteensä..
Hetkinen, missä onkaan itä? Sitäpä ei Zeke osannutkaan noin vain päätellä, vaan mahdollisimman huomaamattomasti käänsi katseen seuralaisiinsa. Hitto, toivottavasti ei tarvitsisi ainakaan pyytää nirppanokkachadralta apua.

Kairou katseli taivaalle, hyräili mielessään ja hymyili kohteliasta hymyään. Tai tässä tapauksessa katsoa taivaalle oli hivenen venyvä käsite, taivasta kun ei lehväkaton alta varsinaisesti näkynyt. Joten tarkemmin sanottuna tuo katseli lehväkattoa taivaan sijasta, mutta mielessään ori tuijotteli edelleen taivaalle, kuunnellessaan Miscin sanoja.
"Mm, ensin pitäisi tietysti tietää misä itä on. Ja se on hivenen hankalaa täällä."
Kairou lausahti ja väläytti leveän, hivenen ivallisenkin hymyn Zekelle. Aijjai, jotenkin orista tuntui, että toinen ei tietäisi missä päin itä oli. Valkoinen itse tiesi suurin piirtein sen, olisi hauska tarkistaa taivaasta, mutta se ei ollut mahdollista.
"Mutta onneksenne, arvon herra ja neiti, minä tiedän."

(( anteeksi HIRMUISESTI tämä jumitus en yhtään huomannu et oli oma vuoro ))

Tamma katsoi kun Zeke nyökkäsi ja kääntyi tullen tamman vierelle. Kairou taas katsoi lehvästökattoa, varmaan omissa maailmoissaan ja sanoi sitten, että olisi kannattavaa varmaan tietää missä itä oli. Ja niin tosiaan, se olisi hyvin kannattava tieto
" No, se on tosiaan totta. " tamma totesi, ja muisti ettei itse melkein ikinä kiinnittänyt huomioita niinkään pieneen seikkaan kuin ilmansuunnat, mutta ei kai voinut mitään - se oli iloinen kun toinen sanoi osaavansa suunnistaa täällä metsässä.
" No sittenhän tämä on helppoa, ei tarvitse jokaista ilmansuuntaa kaluta erikseen. Minulla on aika surkea suuntavaisto..." Misc paljasti toisille hiukan aralla äänellään, ja yritti samalla kutsua myös toista oria mukaan. Tammalle oli tosiaan vaikea yrittää miellyttää molempia samaan aikaan, kun huomasi että nuo kaksi oria eivät oikein tykänneet toisistaan.

// Sori, sori sori olen ollut HIUKAN epäaktiivinen, kone temppuili.. Muttaah.. //

Zeke kuunteli Kairouta katsomatta tähän ja pyöräytti jälleen silmiään. Sen oli selvästi vaikea alentua toisen oriin auttamiseen, mutta nyt olisi raukkamaista paeta tilanteesta. Zeke katseli Kairouta väinpitämättömällä ilmeellä ja odotti, että tuo näyttäisi vihdoin suunnan.

Ori katsahti Misciin sen puhuessa ja hymyili tuolle. Ainakin tamma osasi myöntää asiat mitä ei hallinnut, toisin kuin Zeke. Misc jaksoi myös olla ystävällinen.

( sori lyhyt )

(( vedän Kairon pois kun inspis on ihan nollilla enkä halua jumittaa tätä peliä ikuisuutta, jatkakaa jos haluatte ja silleen Kairo ei koskaan ollukkaa täällä. anteeks 8<< ))

( Vedän Zeken myös pois :/ )